5:2 dieetillä

Aloitin ruoanvähentämis-dieetin vuoden vaihteessa, koska söin mielestäni liikaa. Sitten kuulin oikeasta dieetistä.

Ranskaan juurtunut sisareni kertoi tammikuun puolessa välissä BBC:n Michael Mosleyn ohjelmassa esiin tulleesta mielenkiintoisesta 5:2 dieetistä. Periaatteena on pitää viikossa kaksi paastopäivää, jolloin syödään vain 500 (naiset) ja 600 (miehet) kaloria. Päivät eivät ole peräkkäisiä. Muina viikonpäivinä syödään täysin normaalisti. Siirryin pian tähän dieettiin, koska se tuntui järkeenkäyvältä. Varmaankin pääsiäiseen olisi hyvä lopettaa ”paasto” ja jatkaa joskus taas. Kiloja on pudonnut ainakin kolme. Paastopäivät ovat tuntuneet positiivisesti erilaisilta kuin muut päivät, jolloin on ollut sitten mukavaa syödä tarpeeksi. Minusta on vaikeahkoa lukea englanninkielisiä selostuksia syventymättä niihin sanakirjan kanssa, siksi yritin suomentaa Michael Mosleyn jutun ja jaan sen myös tähän. Ehkä saamme jotain hyviä mielipiteitä puolesta tai vastaan.

Sama ohjelma tuli Prismasta 18.3.2013:

”19:00 Prisma: Syö, paastoa ja elä pitempään

MAANANTAI 18.3

Michael Mosleylla on kunnianhimoinen päämäärä: hän haluaa elää pitempään, pysyä nuorekkaana ja kaupanpäällisiksi vielä laihtua. Onko ikivanha tapa paastota tie myös pitempään ja terveempään elämään? T: BBC.”

Lisää 5:2 dieetistä: http://www.bbc.co.uk/news/health-19112549

Tässä suomentamiani otteita englanninkielisestä tekstistä:

”—Jaksottaisen paaston voima

Tiedemiehet ovat  löytäneet todennäköisen todisteen, että lyhytaikaisella paastolla, jota kontrolloidaan  kunnolla, voidaan saavuttaa monia terveyshyötyjä  samoin kuin se mahdollisesti auttaa ylipainon hallintaan, kuten Michael Mosley sai selville.

Olen aina ajatellut paastoamisen olevan jotain epämiellyttävää, mutta hyödyllistä pitkäkestoisena. Joten kun minulta pyydettiin tekemään ohjelmaa, jossa joutuisin pärjäämään ilman ruokaa, en ollut innostunut koska olin varma, etten nauttisi siitä.

Mutta Horizonin toimittaja vakuutti minulle sen olevan suurta uutta tiedettä ja että saisin nähdä dramaattisia vaikutuksia kehossani.  Niinpä sanoin  tietysti ”kyllä”.

En ole tarpeeksi voimakastahtoinen olemaan pitkään dieetillä, mutta olen äärimmäisen kiinnostunut  syistä, miksi vähempi syöminen johtaisi pitempään elämään, erityisesti jos tiedemiehetkin niin ajattelevat, ja että siitä voidaan saada apua ilman piinaa.

Kalorien vähentäminen, hyvin syöminen, mutta ei liian paljon on harvoja asioita, joilla näyttää olevan vaikutusta eliniänodotteen pidentämiseen, ainakin mitä tulee eläimiin. Olemme tienneet 1930-luvulta asti hiirien elävän paljon pitempään, kun ne pannaan matalakaloriselle, mutta ravintorikkaalle dieetille. Lisääntyvien todisteiden valossa sama pätee apinoihin.

Kasvuhormoni

Eliniänodotteen pitenemisen maailmanennätyksenä pidetään nisäkkäiden keskuudessa uuden tyyppistä hiirtä, jonka voidaan odottaa elävän pitempään   40%, ihmisellä luku olisi 120 vuotta tai jopa enemmän.

On geneettisesti määritelty, että hiiressä on hyvin pieni määrä kasvuhormonia nimeltään IGF-1, jonka korkeat määrät näyttävät johtavan nopeutuvaan ikääntymiseen ja iästä johtuviin sairauksiin, kun taas matalat tasot ovat elimistöä suojaavia.

Professori Longo on tutkinut kasvuhormonin vajausta ihmisillä

Samanlainen, mutta luonnollinen geneettinen muutos on löydetty ihmisiltä Laronin syndroomassa, joka on harvinainen tila noin 350 ihmisellä maailmassa. Heidän hyvin alhainen tasonsa IGF-1-hormonia aiheuttaa lyhytkasvuisuuden, mutta tämä näyttää myös suojaavan heitä kahta tavallista ikään liittyvää sairautta, syöpää ja diabetesta vastaan.

IGF-1 hormone (insuliinin kaltainen kasvutekijä) on yksi ajureista jotka pitävät kehomme käynnissä, ja solut lisääntymiskykyisinä. Hieno juttu, kun olemme kasvavia nuoria, mutta ei niin hyvä asia myöhemmässä elämässä.

Nykyisin esitetään todisteita, että IGF-1-tasoa voidaan alentaa syömällä tietyllä tavalla. Tutkimukset kalorien rajoittajista antavat ymmärtää että vähemmän syöminen auttaa, mutta ei tarpeeksi.

Samoin kuin vähennetään kaloreita, on vähennettävä proteiinin saantia. Ei kokonaan – se olisi hyvin huono idea.

Kun kehomme ei enää saa ruokaa, se siirtyy ”katkaisijalla” ”kasvumallista” ”korjausmalliin”.

Kun IGF-1-hormonin taso laskee, lukuisat korjausgeenit ”kääntyvät päälle” professori Valter Longon käynnissä olevan tutkimuksen mukaan (the University of Southern California).

Jaksoittainen (ajoittainen) paasto

Eräs nykyisen dieettitutkimuksen aloista on Alternate Day fasting (ADF), joka sisältää päivän, jolloin syöt mitä haluat, sitten hyvin rajoitetun dieettipäivän (vähemmän kuin 600 kaloria) seuraavana, ja mikä hämmästyttävintä, ei näytä olevan mitään väliä kuinka paljon syöt ei-paastopäivinä.

Tri Krista Varady Illinoisin yliopistosta Chicagosta luotsaa uutta kahdeksan viikon testiä vertailemalla kahta ylipainoisten ADF-potilaiden ryhmää.

Jos on  pitäytynyt tiukasti paastopäiviin, silloin verisuonitaudin riskille ei näytä olevan väliä, käyttääkö runsasrasvaista vai vähärasvaista dieettiä normaalilla ateriallaan”, hän sanoo.

Päättelin, etten pystyisi tulemaan toimeen ADF:lla, se oli aivan liian epäkäytännöllinen. Sen sijaan suoritin helpomman version ns. 5:2 dieetin. Kuten nimi kertoo, syöt normaalisti 5 päivää viikossa, sitten kahtena päivänä viikossa syöt vain 500 kaloria, jos olet nainen tai 600 kaloria, jos olet mies.

Ei ole mitään tiukkoja sääntöjä , koska ei ole tehty kuin muutama asiaa koskeva koe ihmisillä. Huomasin että voin suoriutua paastopäivistäni parhaiten, syömällä kevyen aamiaisen (munakokkelia, ohuen kinkkuleikkeen, paljon teetä, n. 300 kaloria), paljon vettä ja yrttiteetä päivän kuluessa, sitten kevyen päivällisen (grillattua kalaa ja paljon vihanneksia) illalla.

Normaaleina päivinä söin mitä tavallisesti syön enkä tuntenut tarvetta ahmia.

Olin tällä dieetillä 5 viikkoa, minä aikana laihduin 6,35 kiloa (a stone, korj.13.5.13) ja veriarvoni, kuten IGF-1, glukoosi ja kolesteroli, paranivat. Jos voin luottaa tähän tulokseen, sen pitäisi vähentää riskiäni sairastua iästä johtuviin sairauksiin, kuten syöpään ja diabetekseen.

Nykyisen lääketieteen mielipiteen mukaan paaston hyöty on näyttämättä toteen? ja siihen saakka monien tutkimusten mukaan on parempi syödä ainakin 2000 kaloria päivässä. Jos todella haluaa paastota, pitäisi tehdä se asianmukaisella klinikalla lääketieteellisessä tarkkailussa, koska on monia ryhmiä, esim. raskaana olevat naiset ja diabeetikot, joille se voi olla vaarallista.

Minua tutkittiin perusteellisesti ja koin 5:2 dieetin  hämmästyttävän helpoksi. Melko varmasti jatkan sitä, mutta en kovin usein. Paastoamisessa, samoin kuin syömisessä on parasta pysyä kohtuudessa.—”

(Anteeksi huono suomen kieli, yritän korjata sitä aina kun huomaan jotain)

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s